Jatketaan vielä puuteemalla. Alla oleva puukuva on 6 vuotta vanha. Maalattu parvekkeelta. Mielestäni ihan kohtuullinen. Olin silloin juuri ostanut ensimmäiset taiteilijavärini ja lopputulos oli heti paljon räväkämpi kuin aiemmissa töissä (palataan niihin myöhemmissä blogeissa).

Akvarelleissa kannattaa satsata kunnon väreihin. Vaikka ensimmäinen hankinta on kallis, niin pitkällä aikavälillä hintaero on aika olematon. Kunnon väreissä on niin paljon enemmän pigmenttiä ja värjäysvoimaa, että väriä kuluu paljon vähemmän. Lisäksi värisävyt eivät vaalene niin paljon, kun vesi kuivuu. Halvoilla väreillä ei saa aikaan täyteläistä väriä, sillä väriä pitää laittaa niin paksulti, että läpikuultavuus häviää. Halvemmilla väreillä jotuuu maalaamaan useita ohuita kerroksia, jolloin lopputuloksesta katoaa helposti välittömyys ja töistä tulee liian hiotun näköisiä. Akvareillessa paras hinta/laatu-suhde on kokemukseni mukaan venäläisissä St. Petersburg väreissä: niitä saa yhden napin parilla eurolla ja pigmenttiä on melkein yhtä paljon kun taiteilijaväreissä, joskin sävyt ovat hieman tuhnuisia.

Siveltimiinkin kannattaa satsata, mutta aina kallein ei ole paras vaan kannattaa kokeilla mikä sopii parhaiten omalle tyylille. Tekniikkavirtuoosit käyttävät useampaa sivellintä ja yhdistelevät tekniikoita. Itse pidän palkistetystä työskentelytavasta. Maalaan yhdellä siveltimellä ja enimmäkseen vähällä vesimäärällä kuivalle paperille, sillä se sopii parhaiten nopeaan tekniikkaani. Laveerauksia käytän lähinnä viimeistelyyn. En pidä laveerauksesta enkä märkätekniikoista, koska sillloin voi joutua odottamaan paperin kuivumista silloin, kun olosuhteet olisivat muuten otollisia maalata.

No enpä päässyt puusta pitkälle. Seuravalla kerralla käyn kuitenkin vielä yhden puun läpi ja sitten siirrytään muihin aiheisiin ja materiaaleihin.